En ole koskaan ennen kirjoittanut blogia. Ajatus tämänkaltaisesta blogista, jossa ostan, juon ja kirjoitan omin sanoin erikoisoluista ja siidereistä, heitän sekaan joskus cocktailinteko-ohjevinkkejä ja omia fiiliksiä, pyöri päässäni niin pitkään, että päätin kokeilla. Aivan sama vaikka ketään ei kuitenkaan kiinnosta. Niinpä laitoin taustalle In Flamesia ja repäisin luomalla tämän blogin. Kuten kaikki uudet asiat, tämäkin tulee aloittaa vauvan askelin, joten aloitan useasti juomallani juomalla....

Somersby Apple Cider

Pyydän anteeksi heikkoa kuvanlaatua, web-kamerani on vähän niin ja näin, lisäksi on pimeää. Naaman näytän kun jaksan.

Ja hep. Tätä mainiota omppusiideriä myydään vähän huonommissakin ruokakaupoissa, mm mun lähi-Siwassa. Myydään niin tölkissä kuin pullossakin, mulla maistissa nyt tölkkiversio. Yhden tölkin hinta on hataran muistini mukaan noin 2,50 euroa (Siwassa). Tuoteselosteesta silmäni eivät löydä yhtään E-koodia ja tölkissä on kaloreitakin vain noin 160 kiloa. Siiderin valmistaa Sinerbychoff, joka tutummin tekee vaikkapa Koffia. 

Avauksen jälkeinen sihahdus on maltillinen ja tuoksu ei hyppää nenille. Tuoksu itse on jotain vihreän ja punaisen omenan väliltä ja kuten tölkin kyljessäkin seisoo, sidukan maku on crispy, härmäläisittäin rapsakka. Jo ensi huikalla tekee mieli ottaa useampi kulaus ja kohtalainen hiilihappomäärä sallii melko nopeankin juomisen, jota yritän kirjoitustarkoituksessa välttää. Itse siideri on suussa makeahko, mutta ei häiritsevällä tavalla. Omena maistuu jopa yllättävän vahvasti, mieleen tulee Jonagoldin kaltaiset lajikkeet. Me like. Jälkimaku on melko lyhyt ja tuo mieleen mummolassa juodun itse tehdyn omenamehun, siis suodattamattoman sellaisen. 

Alkoholia juomasta löytyy 4,5%, joten mistään hard cideristä ei tosiaan ole kyse, vaan juoma livahtaa kurkusta varsin liukkaasti. Ostan tätä itse säännöllisesti kaappiin muutaman tölkin, sillä töiden jälkeen "yhdeksi" tällainen helposti juotava, makeahko siideri sopii omaan makuun paremmin kuin Crowmoorin tapaiset kuivat siiderit. Somersbystä nauttiminen ei vaadi mitään tutkintoja, vaan maalikkokin oppii pitämään mausta nopeasti. Plussaksi mainitsen myös sen faktan, että tämä siideri ei pilaa minkään oheissyötävän makua, ainakaan minun kokemuksellani. 

Lopuksi lainaan Tuulilasi-lehteä:

Kiitän: Hinta-laatu suhdetta, juotavuutta, makua

Moitin: Pikkusen tuppaa röyhyttään, ai tää on jo tyhjä?

Tällä aloitan. Postaus on lyhyt, mutta niin oli siiderikin ja mä reenaan vasta. Älä tuomaroi mua, veli. Yritän päivittää blogia juomien osalta noin kerran viikossa, jos oikeen innostun niin kahdesti. Työpäivinä on paha juoda, mut ehkä aamuyön tunteina saan inspiksen kirjotella tänne. 

Kippis, rauhaa, Naiguli out.